And my pounding heartbeat thunders like a drum

Äh tääki mun piti julkasta kolme päivää sitten. Mut ei kertakaikkiaan jaksa raahautua koneelle asti, ei vaan kykene vaikka haluais. Mut nyt, nyt mä otan itteeni oikeesti niskasta kiinni, ja postaan vähintään kolme kertaa viikossa, siis vähintää, mieluiten ees neljä kertaa mut nii, epäilen et oon taas iltasin tosi väsyny :c.


Hyvä asia on se et huomenna tulee varmaa kaks postausta, tän päivän kuvista ( laiska minä en jaksanu ladata, minne tää mun elämä on menny :DD ), ja sit jos huomenna saisin puuhailtuu jotain kivaa.


Mä pidän lepoviikonloppua, oon vaan kotona, katon greyn anatomiaa, piirtelen, leivon ja ehkä siivoon. Mut ihanaa aurinko! Ei oo totta kui paljon on piristyny ku aurinko näyttäytyy useammin kun kerran kahdessa kuukaudessa.

Ja näistä kuvista sen verran, että mun tulevalla(?:D) kämpällä on mukava häkkivarasto, ja on Nelliki ihan hupaisa.

Make me young again and we'll go where we are free again

Mun pisin postaustauko puoleentoista vuoteen, niin, että en oo ollu matkalla. Mut on mulla ihan hyvä teko?syy. Olin viikonlopun Nellin kanssa Tampereella, mun remontoimattomassa asunnossa. Se ei ollu kuitenkaa yhtään kolkko, vaa ahkeran siivoomisen ja pienen sisustamisen jälkee se oli tosi viihtysä, ehkä pikkusen kylmä, mut villapaidat on ystäviä.

Mutta tosiaan oli ihan huippu viikonloppu, ja mun kaveri Sannaki näky muutaman kerran. Nellin kanssa me juotiin teetä, syötiin, katottiin elokuvia ja en mä oikein ees tiedä, oltiin. Ja käytiin muutaman kerran kaupungissaki ja nuorten illassa. Musta tuntuu, et näitä kuvia tulee sit muutamassa erässä, kerrankin jotain materiaalia, ja vielä sellasta mistä jopa tykkään. 


Cloud Atlas oli hyvä elokuva, iha niinku olin arvannukki. Mä tykkään hirveesti sillä tavalla rakennetuista elokuvista. Vaikka tossa olikin aika paljon toimintaa loppujenlopuks, ja mä en juurikaa innostu toiminnasta. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta

Kolme päivää tuntu ihan viikolta, ja se on vaan hyvä juttu. Mun elämä on aika kivaa tällä hetkellä, vaikka blogi ei päivitykkää kauheen usein.

Mä haluun tanssia ja huutaa ja nauraa. Ja kuunnella musiikkia maailman loppuun.

No matter what I can't be bought or sold

Mun on varmaan pakko myöntää se tosiasia, että en tuu kouluaikana kerkeemää päivittämään tai valokuvaamaan kauhein usein. Siis tänä vuonna ainakaan, ens lukuvuos tuo tullessaan onneks myös kaikkee muutaki uutta.

Mut tosiaan sunnuntaina kerkesin kameraaki vähä ihmetellä, ja otin mun luokkalaiselle profiilikuvaaki tässä eilen. Nyt mun pitäis periaattees olla jo nukkumassa mut toisaalta ihan sama :D

Koska sun hiukset on nyt vihreet ja elämä täyttä sotkuu

Muutama hassu kuva Tampereelta, kavereista, ja vähän muustakin.

Kävin eilen Nean kanssa katsomassa Les Misérablesin. Ja se oli ihana. Mulla ei juurikaan ollu odotuksia, mä olin pyrkiny siihen, et en tiedä kauheesti koko leffasta mitään etukäteen, et saisin ihan ite muodostaa mun mielipiteen. Ehkä se oli iha hyvä juttu, koska mä en ois uskonu et oikeesti tykkään siitä näin paljon. Mut toisaalta, mitä muut vois odottaa koska näyttelijät, laulut, lavastus, tarina, kaikki! Mut suosittelen lämpimästi kaikille, ainaki jos yhtään tykkää musikaaleista niin Les Misérables on kyllä pakko nähdä, eikä sitä kestookaa tartte säikähtää, ei se ollu yhtää tylsä :D.

Tänää mä taas menin päivällä Sannan kanssa syömään sushia. Oon onnistunu välttyy sushin syömiseltä tähän asti, mut nyt aattelin sit lopultaki maistaa. Ja oi kyllä mä tykkäsin! Vaikka onnistuinkin sotkee sillä soijakastikkeella ihan kiitettävän hyvin :DD. Me käytiin siis koskarin Delisushissa, musta se oli ihan hupaisa paikka, ja vielä sopivan hintanenki. Sit käytiin vielä jätskillä Cine Atlaksessa, jos haluu jäätelöö nii kannattaa käydä siellä, mä oon ainaki tykänny annoksista  ( jotka on muute tosi isoja  ja ihan sopuhintasiakin ), ja sit samalla kun syö voi katella trailereita.

Eilen istuttiin siellä Neankin kanssa just trailereita katselemassa, ja todettii että ei tää ookkaa nii huono leffavuos ku mitä luultiin, nyt on tulossa tosi monta mitkä haluais nähdä! Nea on ihan loistavaa leffaseuraa, kun sen kanssa voi keskustella niistä kunnolla, ja se tietää ihan mielettömän määrän näyttelijöitä ja et miltä on tulossa mikäki leffa, Nea omistaa ehkä eniten elokuvia kaikista ihmisistä mitä mä tiedän.

se on pötkökoira!

Ja lapsen lailla tanssitaan