Läpi autiopihojen, läpi tämän betoniyön sun sydämesi lyö

Tuntuu, että tää valon määrä alkaa vihdoin piristämään. Ja vaikka nyt tulikin taas tauko, niin tuntuu et oon saanu tähän ihan uutta puhtia, ja ehkä tää mun blogia vaivannu lamakausi alkaa vihdoin helpottaa.

Koulussa mulla on nyt tosi työläs mut kiva jakso. Päivät on kyllä pitkiä, mut aamu ja iltapäivä tunneilla mulla on joko draamaa tai totalitarismin historiaa, ja kumpiki on ihan älyttömän kivaa. Ja koulussa on kivaa, kaverit on niin kivoja.


Viime viikonloppuna olin ekaks Viivillä yötä. Sillä on pieni kanivauva ja sen nimi on Frankenstain. Ja sit mentiin Nellille yöks pienellä porukalla. Sekin oli tosi kivaa. Nyt mä tän viikonlopuin lepäilen ja siivoilen. Ja kuvaan! Mulla on paljon ideoita. Ja jos saisin aikaseks maalattuakin, ostin taidepaketin huutonetistä ja nyt vihdoin omistan pastelliliidut.


Nyt vähä esimakua kuvista, loput myöhemmin.