And there are many paths to tread

No nyt voin kyllä ehkä myöntää, että ihan laiskuuttani en oo postannu. Hankin kertakäyttökameran tässä viikko sitten, ja sen jälkeen kädessä on ollut järjestelmä kamera sijasta se. Mut tässä lähiaikoina on tulossa ihan kunnon postauksiakin ja inspiraatiotakin on taas alkanu löytymään tän blogin suhteen!

Oltiin viikonloppuna pari yötä Viivillä, eka yö Katjan ja Nean kanssa, toka yö Nean kanssa. Katottiin elokuvia, syötiin ja saunottiin. Ja oli kivaa :3

Mulla on ollut aika pitkään suuri aukko sivistyksessä. En ollut aikasemmin ikinä lukenu, katsonu, kuunnellu äänikirjana, enkä miten muutenkaan ollu ikinä ollu tekemisissä Taru Sormusten herrasta -trilogian kanssa. Ja joo koska luen paljon, ja katson elokuvia paljon, ja oon lukenut Harry Potterit ja Narniat, mitkä luen yhdessä Taru Sormusten Herran kanssa merkittävimmiksi fantasiakirjoiksi, niin ehkä te ymmärrätte, että Lotrien puuttuminen mun listasta oli aika iso puute. Mulla ei siis tosiaan ollu juurikaan käsitystä koko asiasta, perusidean mä olin sisäistänyt, mut juoni sinänsä oli hämärän peitossa. Nyt viikonloppuna siis katseltiin kaikki Lotrit, sekä Hobitti.

Ja joo, kyllä mä myönnän et se koko idea, ja se koko maailma oli mielettömän nerokas. Mä myös tykkäsin siitä sormuksen matkasta, ja teki mieli kuulla enemmänkin itse sormuksesta. Se kun sormuksen matkaa kuvattiin iski muhun eniten. Mä en oo kuitenkaan ikinä ollut mikään toimintaleffojen ystävä, mun katsomis listalla on yleensä lähinnä draamoja, romanttisia, joitain komedioitakin, ja sit trillereitä, mut toimintaleffoja ei oo kun yhden käden sormilla laskettava määrä joista mä olisin oikeesti tykännyt. Joten mulle oli liikaa niissä elokuvissa sitä taistelua. Lotr-fanit älkää nyt teurastako mua tän takia. Mutta tosiaan koska en yleensäkkään pidä taisteluista ja tappeluista ja sodista elokuvissa, niin mun puolesta oltaisiin voitu taistelu kohtauksia vähentää, vaikka juonen kannalta toki ne olikin tärkeitä. Mutta kaiken kaikkiaan mä kuitenkin tykkäsin niistä elokuvista, itse juoni oli tosi mielenkiintoinen, ja koko maailma oli oikeesti hämmästyttävä. Ja jos mä tykkäsin niistä, vaikka yleensä en tykkää ollenkaan elokuvista joissa on paljon sota- ja taistelukohtauksia, niin se kertoo siitä, että elokuva oli hyvä.

Mutta mietin, että lukisin ne kirjat. Vaikka mä en ookkaan ikinä kuullu kritiikkiä Lotr elokuvaversioista, mietin, että kirjat on kuitenkin ehkä enemmän se mun juttu, koska siinä paneudutaan ( ainakin yleensä ) enemmän yksityiskohtiin. Eli nyt olis seuraavana lukulistalla Lotrin, Hobitti meillä on jo kotona, ja voisin sen lueskella, sitten kun oon saanut Nälkäpelian uusintakierroksen loppuun. Niistäkin kirjoista voisin kirjottaa tähän pitkän arvioinnin mutta ehkä tässä on nyt tarpeeks juttua tälle kertaa :D.