Me käytiin Nellin kanssa viidessä elokuvassa, päätettiin ne lähinnä mielenkiinnon mukaan ja sit mietitttiin et mihin jaksaa mennä. Lopulta päädyttiin katsomaan mun painostuksesta Grease, joka oli ihan yhtä huippu kun mitä aikasemminkin, sit kaks Marco Belloccion leffaa, Dormant Beauty ja Vincere ja yks Kaufmanilta, Kadonneen aarteen metsästäjät. Kaikki oli tosi hyviä, lemppari oli yllättäen Grease, mut muuten noita on vaikee laittaa mihinkään järjestykseen. Lähinnä voi vertailla Belloccion elokuvia keskenään, ja näistä Vincere oli parempi, osittain kyllä saattaa johtua siitäkin, että nähtiin se paremmin jollon ei jääny niin paljon epäselviä kohtia kuin Dormant Beautyssä. Mutta jotenkin se oli paljon selkeämpi ja helposti seurattavampi, ja juonikin oli selkeempi. Paitsi kaikki miehet oli samannäköisiä, ja oltiin Roosan ja Nellin kanssa kaikki välillä kujalla siitä, kuka oli Mussolini. Elokuva tosiaan kertoi Mussolinin ensimmäisestä vaimosta Ida Dalserista.
Positiivisemmin yllätti Kadonneen aarteen metsästäjät, en oo katsonu aikasemmin yhtään Indiana Jonesia, joten en oikein osannun odottaa mitään. Oon hirmu vähän katsonut seikkailu(?:D)elokuvia, mutta kyllä mä tykkäsin kyseisestä elokuvasta ilma vertailupohjaakin. :D
Tekijävieraista Kaufman ja Belloccio oli puhumassa ennen ohjaamiaa elokuvia. Oli tosi epätodellinen fiilis nähdä oikeesti huippuohjaajia, varsinkin Kaufman oli jotenkin tosi iso juttu. Olis hienoo, jos jaksais enemmän tutustua ohjaajiin, tiedän eri ohjaajista niin vähän että melkein hävettää.
Kyllä mä sanoisin, että suuntaansa 12 tunnin automatka oli ton arvoista. Ja vielä ihan kevyesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti