keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Päivä 1 – Esittele itsesi
Päivä 2 – Eka rakkaus
Päivä 3 – Minun vanhempani
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Eka suudelmani
Päivä 17 – Mieluisin muistoni
Päivä 18 – Mieluisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31 – Viimeinen hetki


Hmm eka rakkaus.. Mä en voi sanoo että oisin koskaan rakastunu rakastunu, mut ehkä vielä joskus. Jos kerron vaikka päiväkoti ykkösluokka ihastuksista? Outoo aatella et sillon kun mä olin eskarissa musta tuntu että oon tosi tosi iso, että oon kohta jo ihan aikuinen ja et oon tosi vanha, toisaalta oon meidän perheen neljästä lapsesta vanhin, että se saattaa vaikuttaa siihen :D. Eskarissa me mentiin yleensä pusulittaa, mut tytöt koitti aina pussata poikia, en oo ihan varma et oliko se ykköstä vai eskarissa mut muistan että kaikki meidän luokan tytöt oli ihastuneita samaan poikaan, se kuului tietenki asiaan että kaikki tykkäs samasta ja että siitä sitten puhuttiin. Mulla ei ollu pienenä kauheesti ystäviä, mut esim. just pusulitassa kaikki oli kyl ihan innoissaan, mun muistaakseni meiän lempi eskari leikkeihin kuulu myös seinälukkien kerääminen ämpäreihin ja niiden heittäminen, eskari rakennus oli siis tosi tosi vanha ja iso puutalo, en nyt tarkalleen muista että toimiko se sairaalana tai vanhainkoti tai vastaava? Tää kirjotus on ny menny vähä ohi aiheen, mutta muuten tästä ois tullu nii lyhyt :/. Outoa että eskarilaisena kyllä musta tuntu niin isolta ja niin aikuiselta, mut nyt ku oon tosiaan ysillä musta ei tunnu nii isolta, vaikka joskus vitosluokkalaiset näytti ihan aikuisilta. Jotenkin ajatus että pienet pitäis mua tosi vanhana ei vaan tunnu luontevalta, ja on sinänsä jännä miettiä et kuinka vanhalta mä sitten näytän :D Mutta niin, leivottiin tässä pullaa ja voishan sitäki lähtee syömää :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti